Varaslähtö kasvuun Etelä-Koreassa

Lentävä lähtö ulos taantumasta näyttää toteutuvan Etelä-Koreassa. Toisaalta epävarmuustekijöitäkin piisaa. Kuva: jonwick04, flickr.com, ccby3.0

Etelä-Korean talous on elpymässä ennakoitua nopeammin ja palaamassa maltilliselle kasvu-uralle vientikysynnän toipumisen ja hallituksen mittavien elvytystoimien ansiosta. Kuluvalle vuodelle ennustetaan yli neljän prosentin talouskasvua. Talouden ja viennin suotuisaan kehitykseen kohti kasvua liittyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi hallitus on todennut jatkavansa elvyttävää talouspolitiikkaa

Aasian neljänneksi suurin talous näyttää toistaiseksi selviävän finanssikriisiä seuranneesta globaalitalouden taantumasta pelättyä huomattavasti vähäisimmin vaurioin ja on palaamassa maltilliselle kasvuuralle. Talouden elpymisen arvioidaan olevan yhä haurasta, minkä vuoksi maan hallitus on eri yhteydessä ilmoittanut jatkavansa elvyttävää talouspolitiikkaa vielä ainakin kuluvan vuoden ensimmäisellä
puoliskolla.

Taantuman alkuvaiheessa maan sanomalehtien talouspalstat täyttyivät toinen toistaan synkemmmistä talousennusteista talouden avainlukujen painuessa ennennäkemättömään jyrkkään alamäkeen. Talouskasvun moottorina toimiva vienti romahti vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä peräti 21,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Maan talouskasvuennusteita korjattiin useaan otteeseen alaspäin ja maan talouskasvun ennustettiin painuvan neljä prosenttia miinukselle. Pelättiin maan talouden syöksyvän kohti pahinta lamaa sitten Aasian 1990-luvn finanssikriisin.

Maan talous alkoi kuitenkin osoittaa varovaisia elpymisen merkkejä varsin nopeasti saavuttaen 3,2 prosentin kasvun kolmannella vuosineljänneksellä. Elpymisvauhti on siitä lähtien ollut yksi OECD-maiden nopeimmista ja G20-ryhmän jäsenmaista kuudenneksi nopein.

Ennakoitua nopeampaan talouden toipumiseen ovat ratkaisevasti vaikuttaneet vientikysynnän toipuminen päävientimaissa, erityisesti maan tärkeimmässä vientimaassa Kiinassa, ja hallituksen aggressiiviset elvytystoimet mm.massiivisella, 3,6 prosenttia bkt:sta vastaavalla elvytyspaketilla, joka on selvästi suurempi kuin G20-ryhmään kuuluvien maiden keskiarvo.

Maan bkt kasvoi koko viime vuoden ajalta 0,2 prosenttia ja kuluvalle vuodelle ennustetaan yli neljän prosentin talouskasvua. Talouden ja viennin suotuisaan kehitykseen kohti maltillista kasvu-uraa liittyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä kuten vientikysynnän, valuuttakurssien ja raaka-ainehintojen heilahtelut, kotimaisen kulutuksen heikentyminen sekä elvytystoimien vaikutusten liian äkillinen laantuminen.
Hallitus on toistaiseksi onnistunut pitämään työttömyyden kasvun kurissa mittavalla työllistämistuella ja -hankkeilla (mm. vuorotteluvapaan ja työelämävalmennuksen muodossa). Kuluvana vuonna työllistymistilanteen odotetaan parantuvan ja  työttömyysasteen ennustetaan laskevan 3,7 prosentista 3,4 prosenttiin.

Yksityinen kulutus on piristymässä hallituksen elvytyspolitiikan myötä parantuneen kuluttajaluottamuksen vauhdittamana ja sen ennustetaan kasvavan kolme prosenttia kuluvana vuonna. Myös kone-, laite- ja rakennusinvestointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna lähelle finanssikriisiä edeltänyttä tasoa.

Etelä-Koreaan suuntautuvat suorat ulkomaiset investoinnit vuonna 2009 vähenivät 1,9 prosenttia vuotta aiemmasta 11, 48 miljardiin dollariin, mikä on selvästi pienempi kuin OECD-maiden keskiarvo (yli -40 prosenttia). Suorat investoinnit tuotantosektorille kasvoivat 23,9 prosenttia ja 100 miljoonaa dollaria ylittävien laajamittaisten sijoitusten osuus kasvoi 32,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Investoinnit Japanista kasvoivat eniten yltäen 32,8 prosentin kasvuun. Myös investoinnit USA:sta kasvoivat edellisvuodesta noin 12 prosenttia. Investoinnit EU:sta sen sijaan laskivat tuntuvasti vuoden 2008 tasosta 16, prosenttiin.

Viennin raju lasku alkoi tasaantua vuoden 2009 jälkipuoliskolla päävientialojen(puolijohde-,elektroniikka-, ja autoteollisuus) maailmanmarkkinaosuuksien kasvun ansiosta ja sen kokonaisarvo vuoden lopussa oli yhteensä 363,8 miljardia dollaria, mikä on noin 13,8 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Vienti kaikkiin päävientimaihin ja- alueisiin (USA:an, Japaniin, EU:hun sekä ASEANmaihin)
supistui viime vuonna kaksinumeroisin luvuin paitsi Kiinann, joka väheni 7,5 prosenttia.

Merkillepantavaa on, että vaikka Etelä-Korean viennin kokonaisarvo laski vuoden 2008 tasosta, maan osuus maailman vientimarkkinoista kasvoi 2,6 prosentista 3,1 prosenttiin. Viennin uskotaan elpyvän kuluvana vuonna kaksinnumeroiseen(yli 14 prosentin) kasvuun.

Kuva: jonwick04, flickr.com, ccby3.0