Liki seitsemänsataa vuotta sitten perustettiin Itämeren alueelle Hansaliitto, joka seurasi saksalaisia kauppakiltoja. Nyt Hansaliitto ja kauppakillat ovat korvautuneet Euroopan Unionilla, jonka jäseniä on Itämeren joka puolella viime vuoden keväästä lähtien. Tässä lehdessä tarkastelemme lähinnä itäisen ja eteläisen Itämeren maiden kaupallis-taloudellista potentiaalia. Arvioimme lehdessämme Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja Saksaa. Venäjää ja Pohjoismaita tulemme tarkastelemaan lehdessämme tuonnempana.
Nyt tarkasteltavien viiden maan kartoitus perustuu ”Itämeren kierrokseen”, jonka Kauppapolitiikka-lehti teki huhtikuussa. Tiivis kierros havainnollisti hyvin käsityksiämme siitä, missä Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Saksassa oikein mennään ja mitkä ovat kunkin maan lähitavoitteet.
Vaikutelmaksi jäi, että vahvalla talouskasvulla on vankka perustansa kolmessa Baltian maassa ja Puolassa. Tekemisen meininki oli silmiinpistävää kaikissa noissa maissa. Saksa puolestaan - ongelmistaan huolimatta - on eurooppalainen talousmahti nyt ja vastaisuudessa.
Ehkä meidän itsekunkin olisikin nyt korkea aika perehtyä ”oman EU-sisämeremme” naapurivaltioihin ja kartoittaa niissä piilevät kaupallis-taloudelliset mahdollisuudet. Alueen maissa on taloudellista dynamiikkaa, kielitaitoisia ja hyvin koulutettuja työntekijöitä, kilpailukykyisistä veroeduista puhumattakaan. Nämä seikat ovat suomalaisyrityksille varteenotettavia houkuttimia niin kaupan kuin investointienkin kannalta.
Kuten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki omalla palstallaan (sivulla 38) erittäin sattuvasti arvioi: ”Itämeren alueella on todellinen mahdollisuus nousta koko EU:n kilpailukyvyn veturiksi”. Luonnollisesti on meistä itsestämme kiinni, miten hyvin osaamme tämän potentiaalin hyödyntää.
Hansavuosien silakka, terva ja suola ovat korvautuneet Itämeren kaupassa tämänpäivän moninaisilla tavaroilla ja palveluilla. Nyt tavaravirrat kulkevat konteissa, rekoissa ja rautateitse purjelaivojen sijaan. Itämeren kaupan kasvulle antaa vauhtia useiden alueen maiden vahva talouskasvu. EU:n talouskasvun huipulla on kolme Baltian maata, joiden vanavedessä tulee Puola. Saksa on edelleen koko Euroopan kiistaton moottori.
Muu maa mustikka, mutta Itämeren dynaamisesti kehittyvä alue makea mansikka?
Juha Markkanen
Päivitetty 30.5.2005
