Kunniakonsulit työskentelevät maailmalla palvellakseen suomalaisia omissa asemamaissaan. Mitä palveluja he tarjoavat suomalaisyrityksille? Kauppapolitiikka-lehti tapasi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen edustajia.
Uudet investoinnit, erilaisiin seminaareihin ja vastaanotoille osallistuminen, muuttunut tilanne vaalien jälkeen, viranomaisyhteistyö tai vaikka ympäristönsuojeluun liittyvät asiat edellyttävät omat kontaktinsa, joiden luomisessa kunniakonsulit voivat auttaa. He voivat toimia myös linkkinä alueella asuvien ja turistina vierailevien suomen kansalaisten ja paikallisten viranomaisten välillä.
Ulkoministeriössä kesäkuussa järjestetyssä seminaarissa kartoitettiin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kunniakonsulien, ministeriön ja alueella toimivien Suomen suurlähetystöjen yhteistyötä, sen painotuksia ja erilaisia mahdollisuuksia kehittää toimintaa tulevaisuudessa. Lisäksi pohdittiin, millä tavalla kunniakonsulit kyettäisiin nykyistä tehokkaammin valjastamaan vienninedistämistyöhön omilla alueillaan ja miten Suomi kykenisi paremmin hyödyntämään heidän kontaktiverkostoaan.
Kunniakonsuli on yleensä asemamaansa kansalainen, joka saamansa valtuutuksen perusteella edustaa Suomea ja hoitaa julkisia tehtäviä määrätyllä toimialueella asemamaassaan. Monesti he ovat huomattavassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia henkilöitä, jotka hoitavat tehtäväänsä sivutoimisesti ilman palkkaa.
He avustavat myös Suomen suurlähetystöjä alueella asuvien tai lomailevien suomalaisten palvelemisessa esimerkiksi välittämällä asiakirjoja ja hoitamalla passi- ja viisumiasioita. Lisäksi he hoitavat myös kaupan, talouden, liike- ja kulttuurisuhteiden sekä matkailun edistämistä. Suomella on tällä hetkellä lähes 400 kunniakonsulia ympäri maailmaa.
Kunniakonsuleiden yksi keskeinen tehtävä on pyrkiä edistämään hyödyllisten suhteiden solmimista Suomen ja oman maansa erilaisten intressipiirien välillä ja samalla tehdä Suomea tunnetuksi ulkomailla. Varsinaiset konsulitehtävät korostuvat puolestaan niissä paikoissa, joissa asuu paljon suomalaisia. Kunniakonsulien asiantuntemusta ja tukea pyritään hyödyntämään muun muassa kartoitettaessa suomalaisyritysten kontaktimahdollisuuksia kunniakonsulien kotimaassa tai haettaessa sopivia paikallisia yhteistyökumppaneita.
Kunniakonsulit tuntevat yleensä hyvin maansa paikallista liike-elämää. He tietävät liiketoimintaympäristön paikalliset erityispiirteet, voivat neuvoa yhteistyökumppaneiden löytämisessä ja auttaa tapaamisten järjestämisessä. Työssä vaaditaan konsuleiden mukaan niin avuliaisuutta ja mielikuvitusta kuin valmiutta työntää kädet multaan maiden välisten yhteyksien edistämiseksi.
Onko Suomi ollut kunniakonsulien mielestä laiska niin kaupallisissa kuin kulttuurisissa yhteyksissään? Ikävä myöntää, mutta vastaus taitaa olla kyllä. Suomikuvan parannukseen ei voi kunniakonsuleiden mielestä liikaa panostaa, sillä muut maat pyrkivät kovaa vauhtia koko ajan ohi.
– Vahvemman julkisuuskuvan maat imevät meiltäkin yhä enemmän osaavia ja koulutettuja nuoria töihin, kertoo kunniakonsuli Zafer Chaoui Libanonista.
– Lähettäisimme mielellämme enemmänkin tietoa suomalaisista yrityksistä ja tuotteista eteenpäin paikallisille toimijoille. Myös poliittisesti epävarmoissa oloissa yritys voi toimia ja menestyä. Kyse on oikeiden partnerien löytämisestä, Chaoui korostaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton järjestämässä seminaarissa pohdittiin alueen poliittisesti epävakaata tilannetta laajemmin. Kari Norkomaa Suomalais-arabialaisesta kauppayhdistyksestä kysyi, kuinka kauan rahalla voi ostaa rauhaa viitaten esimerkiksi Saudi-Arabian toimintamalliin. Norkomaan mielestä tarvitsemme enemmän tietoa, kontakteja ja delegaatioita Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelle.
Ilkka Uusitalo EU-komissiosta oli samoilla linjoilla.
– Meidän täytyy kuitenkin odottaa vielä 3–5 vuotta, jotta näemme mitä näillä alueilla tulee tapahtumaan ja mikä on se mekanismi, joka korvaa vanhan. Tarvitsemme poliittisia reformeja, markkinoiden yhdentymistä ja poliittista vakautta alueelle.
Tietoturvayhtiö Stonesoftin perustaja ja toimitusjohtaja Ilkka Hiidenheimo koki, että toiminnan paikallistaminen on yritysten avain menestykseen.
– Organisaation tulisi pyrkiä luomaan uusia vertikaalisia kumppanuuksia. Erityisesti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella henkilökohtaiset suhteet ovat elintärkeitä, ja monesti asioiden sujuminen perustuu vahvaan luottamukseen osapuolien välillä.
Jatkossa kunniakonsuleiden toiminta nähdäänkin enemmän kaupallisuuden leimaamana keskittyen alueen taloudellisiin näkymiin. Paikallisten markkinoiden analysointi ja siitä saatava tieto on tärkeää alueelle pyrkiville yrityksille. Myös tukea paikallisen lainsäädännön ymmärtämiseen kaivataan.
Monet kunniakonsuleista ovat palvelleet tehtävässään jo kymmeniä vuosia. Heillä on vahvat suhteet niin Suomeen kuin oman maansa verkostoihin ja kontakteihin. Monet heistä näkevät tulevaisuuden mahdollisuudet erittäin positiivisena ja kehittymispotentiaalin valtavana.
Esimerkiksi Sudanista puhuttaessa monesti muistetaan ainoastaan sotatoimet ja Darfurin tilanne, mutta maalla on kunniakonsulinsa Hisham Aboulelan mukaan paljon liiketoimintamahdollisuuksia maa- ja metsätaloudessa sekä kaivosteollisuudessakin.
– Öljy on Sudanin ehdottomasti tärkein vientituote, ja maan talous kasvaa lähinnä kiinalaisten, intialaisten ja malesialaisten investointien johdolla. Vaikka osassa Sudania on levottomuuksia, tämä ei tarkoita, ettei kauppaa voisi käydä, Aboulela painottaa.
– Darfur on vain yksi alue isosta maasta ja esimerkiksi pääkaupunkiin Khartoumiin on sieltä samanlainen matka kuin Suomesta olisi Italiaan. Sudanissa on myös metsää kolme kertaa Suomen pinta-alan verran, ja suomalaista metsäosaamista voisi hyödyntää maassa laajalti. Sudanissa on runsaasti houkuttelevia kaupan mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Suomalaiset yritykset ja suomalaiset yleensäkin saavat kunniakonsuleilta noottia siitä, etteivät uskalla olla tarpeeksi aggressiivisia ja rohkeita luomaan kontakteja. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kunniakonsuleihin ei uskalleta olla suoraan yhteydessä ja tarpeeksi aikaisessa vaiheessa jo ennen maahan tuloa. Nämä kunniakonsulit haluavatkin osoittaa suomalaisille, ettei meillä ole enää varaa ohittaa kaupan tarjoamia mahdollisuuksia alueella.
Riikka Harju
Lisätietoja: paikallisen suurlähetystön kautta tai www.formin.fi > Edustustot > Suomen ulkomailla olevat kunniakonsulit
Päivitetty 27.9.2011
