Kehitysministerin Heidi Hautala mielestä on vain ajan kysymys, milloin keskustelut kansainvälisestä investointisopimuksesta alkavat uudelleen. Hän tuli tähän johtopäätökseen osallistuttuaan YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTADin huippukokoukseen 20.–23.4. Qatarin pääkaupungissa Dohassa.
UNCTADin huippukokouksessa ei neuvotella esimerkiksi uusista kauppasopimuksista, vaan huhtikuun 26. päivään asti kestävän kokouksen päätehtävä on päättää järjestön seuraavien neljän vuoden työsuunnitelmasta. Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, mistä aiheita UNCTAD tekee tutkimusta.
Neuvottelut työsuunnitelmasta ovat olleet suorastaan riitaisia.
Länsimaat toivovat UNCTADin keskittyvän alkuperäiseen tehtäväänsä eli tukemaan kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen. Kansalaisjärjestöjen ja äänekkäimpien kehitysmaiden mukaan länsimaat haluavat vaientaa järjestön, koska se on ollut esimerkiksi analyysissään talouskriisin syistä ja hoitokeinoista eri linjoilla kuin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki. Neuvotteluissa on kuultu syytöksiä esimerkiksi uuskolonialismista.
”Kaikissa kansainvälisissä kokouksissa törmätään nykyään tähän pohjoisen ja etelän maiden väliseen juopaan. Jos tätä vastakkainasettelua ei kyetä ylittämään, se vaikeuttaa kansainvälisten sopimusten kuten ilmastosopimuksen aikaansaamista entisestään”, ministeri Heidi Hautala harmittelee.
UNCTADin huippukokouksen pitopaikka Doha on itsessään eräänlainen symboli asioista sopimisen vaikeudelle. Maailman kauppajärjestö WTO:n uusin neuvottelukierros aloitettiin kaupungissa vuonna 2001, mutta sitä ei ole saatu vieläkään päätökseen.
Ministeri Hautalan mielestä EU voisi toimia sovittelija vastakkaisten leirien välillä. Hänen mukaansa kehitysmaiden G77-ryhmässä ”epäillään lähes kaikkea teollisuusmaiden politiikkaa”.
Toista ääripäätä neuvotteluissa edustaa ministerin mielestä ”liberalistien” JUSSCANNZ-ryhmä, johon kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Sveitsi ja Japani.
”Durbanin ilmastoneuvotteluissa EU löysi yhteisen sävelen Afrikan maiden kanssa ja pystyi toimimaan rakentavasti”, Hautala sanoo
Dohan huippukokouksessa Heidi Hautala osallistui muun muassa ministeritason pyöreän pöydän keskusteluun investoinneista ja yrittäjyyden edistämisestä.
”Minulle tuli vahva tunne, että investointisopimukset ovat nouseva teema. On ajan kysymys, milloin kansainvälinen investointisopimus palaa uudelleen keskusteluihin”, Hautala toteaa.
Edellisen kerran monenvälisestä investointisopimuksesta neuvoteltiin 1990-lopussa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n puitteissa. Tuolloin sopimus kaatui kehitysmaiden ja kansalaisjärjestöjen vastustukseen. Ne katsoivat, ettei ulkomaisia investointeja vastaanottavilla mailla ollut riittävästi sanavaltaa siihen, millaisilla ehdoilla sijoituksia niiden alueelle tehtäisiin, jos niin sanottu MAI-sopimus (Multilateral Agreement on Investment) olisi astunut voimaan.
EU:ssa kauppapolitiikka kuuluu yhteisön toimivaltaan, ja mahdollisen päätöksen monenvälisten neuvottelujen aloittamisesta tekisi komissio. Tällä hetkellä ajankohtaista on jäsenmaiden ulkopuolisten valtioiden kanssa solmimien kansallisten investointisuojasopimusten korvaaminen EU-tason sopimuksilla.
Ministerin Hautalan mielestä olennainen kysymys on se, millaisista lähtökohdista mahdollisia investointisopimusneuvotteluja aletaan käydä.
”Voisiko UNCTADilla olla joku siinä joku rooli. OECD on ihan hyvä – minä arvostan sen työtä, mutta se on kuitenkin rikkaiden maiden järjestö eikä herätä luottamusta kehitysmaissa”, Hautala arvioi.
”Meidänkin pitää tarkkaan miettiä, miten löydetään tasapainoinen linja Suomelle ja EU:lle. Kehitysmailla olla oltava oikeus suojata heikkoja talouksiaan ja varmistaa, että [sijoituksista] syntyy verotuloja eikä niiden mukana heikennetä esimerkiksi työ- ja ympäristönormeja. Toisaalta kansalaisjärjestötkin pitää saada ymmärtämään, että investointeja pitää suojata”.
”Tätä voitaisiin miettiä ihan jo ulkoministeriön sisällä kauppaministerin ja kauppapoliittisen osaston kanssa”, Hautala naurahtaa.
Varsinaisen kokouksen ohella ministerin aikatauluun oli mahdutettu kahdenvälisiä tapaamisia maiden kanssa, joiden toivotaan tukevan Suomea, kun YK:n yleiskokous äänestää lokakuussa turvallisuusneuvoston vaihtuvista jäsenmaista kaudelle 2013–2014. Hautalan mukaan tapaamisissa oli myös kiinnostava kuulla maiden ajankohtaisista asioista.
”Oli hyvin kiinnostava kuulla lesotolaiselta ministeriltä heidän kiinnostuksesta vihreään talouteen ja uuteen energiapolitiikkaan. Hän oli kuullut, että Suomessa lapset tekevät koulussa läksyjä. Hän kertoi, että niin harvalla on sähköt Lesotossa, että lapset voisivat jäädä kouluun tekemään läksyjä, jos siellä on sähköt. Tämä on mielenkiintoinen ja yksinkertainen idea.”
”Keskusteluni Ghanan ministerin kanssa vahvisti käsitystäni siitä, että maan huomattavat edistysaskeleet kehityksessä ja taloudessa johtuvat siitä, että siellä on lähdetty rakentamaan modernia demokratiaa sekä avointa ja läpinäkyvää hallintoa. Ghanassa on jo perinteisesti ollut kylätasolla hallintomalli, jossa päällikkö ei ole voinut päättää yksin asioita kuulematta ihmisiä.”
”Ghanalaiset nyt todella osallistuvat, kun heille on luotu modernin demokratian kanavat. Siinä on kehityksen mallia muillekin”, Hautala toteaa.
Pasi Nokelainen
Päivitetty 26.4.2012
