Ammattikoulutus, vihreä talous, toiminta kriisialueilla – ainakin näillä aloilla yrityksillä ja kehityspolitiikalla on yhteistä kosketuspintaa. Yhteistyötä pohdittiin tiistaina yritysfoorumissa.
Yksityis- ja julkisen sektorin kumppanuudet ovat nousseet keskeisiksi kansainvälisessä kehityspolitiikassa. Niitä on kehitetty muun muassa YK-järjestöissä isojen monikansallisten yritysten kanssa.
”Haluan haastaa meidät pohtimaan, miten voimme rakentaa kumppanuuksia, jotta kehitysmaiden ihmisille luodaan mahdollisuuksia parantaa elämäänsä”, kehitysministeri Heidi Hautala kannusti ulkoministeriön Helsingin Säätytalolla järjestämässä seminaarissa.
"Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ekologisesti kestävä toiminta on voimavara yrityksille, ei taakka”, hän painotti.
Hautalan mukaansa suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa kehitysmaiden yrityksille yhteiskuntavastuun osalta. Nyt on aika solmia kumppanuuksia; esimerkiksi saksalaisille, tanskalaisille ja hollantilaisille yrityksille se on jo arkipäivää.
Suomen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteista kaksi liittyvät vahvasti yksityissektorin toimintaan: vihreä talous sekä luonnonvarojen käyttö ja ympäristönsuojelu.
Kehityspolitiikalla ja yritystoiminnalla on paljon yhteisiä mahdollisuuksia, muistutti Wärtsilä Oyj:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Kari Hietanen. Hän on Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja.
Yritystoiminnan myötä syntyvät myönteiset kehitysvaikutukset näkyvät hänen mukaansa usein pitkän ajan kuluttua esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kohenemisena koko yhteisössä kuten Wärtsilän toimipaikalla Intiassa.
Ammattikoulutus olisi luonteva yhteistyömuoto yritysten ja kehityspolitiikasta vastaavan ulkoministeriön välillä, totesi myös toisen suuren pörssiyhtiön Metso Oyj:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Jukka Seppälä.
Metso toimii esimerkiksi Etelä-Afrikassa 11 paikkakunnalla, ja kouluttaa työssäoppijoita konepajoillaan.
Toinen koulutusala, jossa Suomella hänen mukaansa olisi annettavaa, on hallinnon koulutus korruption vastaisessa toiminnassa. ”Koulutusohjelma ja kirjallinen läpäisykoe”, oli hänen reseptinsä.
Koulutuksen on kuitenkin palveltava yhtä yritystä laajemmin yhteisöä ja kohdemaata, jotta se voi olla osa kehityspolitiikkaa, muistutti kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin.
Koulutuksesta on myös pitkälti kyse suomalaisen Tikaun toiminnassa Intiassa, toimitusjohtaja Taina Snellman luonnehti. Tikau yhdistää tuotteissaan intialaisen käsityön ja suomalaisen muotoilun. Se kouluttaa ja työllistää Intian maaseudulla ihmisiä, jotka eniten työtä tarvitsevat.
Prosessi käsityöläisten valinnasta valmiiden tuotteiden syntyyn on kuitenkin pitkä, Snellman sanoi. Ennakkorahoitusta on vaikea saada, kun toiminta putoaa kehitysavun ja liiketoiminnan välimaastoon.
Myös kriisialueilla toimivat pk-yritykset ovat väliinputoajia, yleisöpuheenvuoroissa muistutettiin. Avustusjärjestöt ovat halukkaita jakamaan kentällä syntyneitä ideoita, mutta Suomessa toimintatavat ovat kankeat - toisin kuin muissa Pohjoismaissa.
Kehityspoliittinen vaikutus voi tulla myös puhtaasti kaupallisen hankkeen sivutuotteena, Wärtsilän Hietanen sanoi. Tästä esimerkkinä on Ruandan Kivu-järvi, jonka uumenissa on merkittäviä metaaniesiintymiä. Ne ovat samalla terveysriski ihmisille.
Wärtsilä rakentaa voimalaitosta, joka tuottaa sähköä järven pohjasta otettavalla metaanilla. Sähkö syntyy paikallisella polttoaineella, ja samalla saadaan ympäristöasioita kuntoon. Kaikki hyöytyvät, Hietanen kiteytti.
Kehitysministeri Hautala piti esimerkkiä edistyksellisenä ratkaisuna, jolla voi olla huikeita vaikutuksia.
Yritysten kannalta keskeinen kehityspolitiikan väline on Finnfundin rahoitus. Yhtiön pääomaa korotetaan, jotta toiminta voi laajentua, Jorma Julin kertoi. Samalla yritysten toivoma erityisriskirahoitus tulee mahdolliseksi.
Lupaavimmat puhtaan teknologian kasvuyritykset lähtevät jo varhain Ruotsia kauemmas, kertoi Clean Tech Invest -pääomasijoitusyhtiön perustajiin kuuluva Tarja Teppo. ”Loikka Kiinaan tai Intiaan on kuitenkin haastava, Afrikasta puhumattakaan”, hän sanoi ja näki valtiovallan roolina olla riskialttiimpien rahastojen ankkurisijoittajana.
”Optimistina voi lähteä, tässä on kattavasti yhteisiä intressejä. Muotojen viilaaminen vie luonnollisesti aikansa”, tiivisti Jukka Seppälä seminaarin annin. Yrityksen kannalta on hänen mukaansa tärkeää, että samoja toimintaperiaatteita noudatetaan kaikkialla.
”Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet viedä hyviä esimerkkejä maailmalle”, hän sanoi.
Kumppanuus on keskeistä myös valtionhallinnon sisällä. Valtionhallinnon toimijoiden täytyy tehdä paljon enemmän yhteistyötä keskenään, Heidi Hautala tähdensi. ”Ennakkoluuloja on voitettava ja nähtävä, miten eri näkökulmia voi yhdistää.”
Ulkoministeriössä osastot tiivistävät yhteistyötään, ja yhteinen yritysvaltuuskunnan matka kehittyviin maihin on suunnitteilla Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubbin kanssa, Hautala kertoi.
Päivitetty 11.5.2012
